Ensivaikutelmia

Ljubljana todella on oikein söpö. Kävelimme eilen vanhan kaupungin alueella parin kaverin kanssa ja istuimme iltaa joenvarren kahvilassa. Muutaman kerran iski epätodellinen olo, kun tajusin, etten ole täällä vain paria päivää lomailemassa vaan tämä on nyt kotikaupunkini vähän aikaa. Olen toki vielä vähän eksyksissä tässä kaupungissa. Suuntavaistoani sekoittaa kaupungin läpi virtaava Ljubljanica-joki, sillä joki ei kulje suoraan vaan u-kirjaimen muodossa.

Dormissa majoittumista jännitin vähäsen etukäteen. En niinkään pelännyt, ettenkö pystyisi asumaan entuudestaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Olin vain huolissani, miten tällainen esteetikko pystyy asumaan niin sekaisessa ympäristössä. Nyt voin sanoa, että ihan hyvin. Kun on paljon menossa, tuntuu omaan sänkyyn kömpiminen ihanalta, vaikka patjassa olisikin rusehtavia laikkuja. Nykyinen supermukava kämppikseni muuttaa huomenna. Tulen ikävöimään häntä, vaikka ehdimme tuntea vain pari päivää. Rukoilen, että uudet kämppikseni ovat yhtä kivoja kuin hän.

Slovenialaiset ovat kyllä yleisesti todella ystävällisiä. Kun kerroin kämppikselleni, että olen nälkäinen ja lähdössä kauppaan, hän tarjoutui tekemään keittoa (lähdin kuitenkin kauppaan, en oikein osaa suhtautua tuollaisiin tarjouksiin). Kysyin yhdeltä tytöltä, missä yliopistolla olisi wlan (ei missään), hän pyysi minut huoneeseensa käyttämään omaa nettiään. Mun huoneen netti kun ei jostain syystä toimi. Toivon, että saisin sen pian pelaamaan. Olisi kivaa pitää yhteyttä ihmisiin, tsekata Erasmus-asiat sähköpostista ja Facebookista ja katsoa huomisen juna-aikataulu rannikolle. Olemme parin kaverin kanssa suunnitelleet pientä rantalomaa ennen opiskelun alkua maanantaina.

Jumala on ollut kanssani täällä. Mieleeni tulee heti ainakin pari asiaa, joista olen tosi kiitollinen: 1) Olen saanut kaksi ihanaa, uutta ystävää. Toisen heistä tapasin heti tänne tultuani, ja meille selvisi pian, että opiskelemme samassa tiedekunnassa ja asumme samassa kerroksessa. 2) Ehdimme eilen muuttaa asuntolaan, vaikka välillä olin varma, ettemme millään ehtisi hoitaa kaikkia paperiasioita ennen kuin asuntolan vahtimestari pääsee töistä klo 13.30. Lopulta olimme dormin ovella tasan puoli kahdelta. 3) En olisi tajunnut ottaa passikuvia mukaan, elleivät ne olisi tippuneet eteeni taivaalta (tai kirjan välistä) juuri ennen kuin lähdin yöllä lentokentälle. Olisin ollut tosi pulassa ilman kuvia.

Saakoon siunauksia tipahdella teidänkin päällenne tänä viikonloppuna!