Takaisin Suomeen palaaminen oli vähän vaikeampaa kuin olin ajatellut. Tottakai oli ihana nähdä perhettä ja ystäviä pitkästä aikaa, mutta ikävöin Ljubljanan ystäviäni, joista oli tullut minulle kuin toinen perhe. Sopeutumista ei helpottanut, ettei mulla ole tällä enää koulua ja gradu taas ei oikein edennyt. Vieläkin mulla on pieniä ratkaisemattomia ongelmia, mutta nyt olen jo vähän toiveikkaampi graduni valmistumisen suhteen.
Toki näihin pariin viikkoon mahtunut paljon mukavia asioita. Ystävien kanssa kahvittelua, pelailua, saunomista ja avantouintia. Seurakuntajuttuja, pari leffassa käyntiä, pientä shoppailua, ruisleipää ja paljon uutta Pingviini salmiakkijäätelöä. Yksi parhaista jutuista oli aurinkoisen lauantai-iltapäivän luisteluretki Siilinkarin luodolle. Siskon kanssa luisteltiin ja treffattiin kävellen matkan taittaneet vanhemmat Siilinkarilla. Jää oli niin loistavassa kunnossa, että koko järvi oli kuin suuri luistinkenttä. Luodolla oli pieni kioski, josta sai ostaa mehua, munkkeja ja makkaraa.
Matkakertomus on kirjoitettu kotiyliopistolleni, ja lisäilen sen tännekin kunhan ehdin etsiä sopivat kuvat tekstin lomaan. Tykkäisin kyllä kovasti jatkaa tätä kirjoittelua viimeisen vaihtopostauksen jälkeenkin. Nyt pitäisi vain löytää joku uusi juttu, projekti (ei gradu, siitä tulis tylsä blogi). Tsemppiä teille ihanille kaikissa kevään projekteissanne!
