Kohti kotia

Nyt kirjoittelenkin jo Suomesta. Tulin eilen illalla kotiin muutaman mutkan kautta. Keskiviikkona matkustin puolalaisten ystävieni kanssa Wieniin ja torstaipäivän käytimme Wienin nähtävyyksiin ja joulutoreihin tutustuen. Wien on varmasti upea ympäri vuoden, mutta varsinkin joulun aikaan kaupunki on uskomattoman kaunis. Torstai-iltana ystävät jatkoivat Puolaan ja minä matkustin bussilla Budapestiin. 

Perjantai kului Budapestia kierrellen. Sää oli sumuinen ja kylmäkin, mutta näin 12 tunnissa kaikki päänähtävyydet. Lauantaiaamuna rentouduinkin sitten kylpylässä. Kylvettyäni päätin väsymyksestä huolimatta kiivetä vielä katedraalin torniin ja linnavuorelle nappaamassa kuvia auringonpaisteessa. Sitten oli aika suunnata lentokentälle. Ryanair lentää suoraan Budapestista Tampereelle ja toisinpäin. Martta suosittelee kaunista Budapestia ja sen ihania kylpylöitä matkakohteeksi, ja kaupunkiin on helppoa ja edullista matkustaa. Parin viikon päästä lennän vielä takaisin Budapestiin ja köröttelen sieltä Ljubljanaan, mutta nyt on ihana olla kotona ja viettää joulu perheen kanssa.

Rauhallista ja siunattua joulua! 

Satasia

100 päivää Ljubljanassa takana. Olen yhä in sLOVEnia, vaikka blogin otsikon oivallus alkaakin jo olla aika kulunut juttu. Oon nimittäin tainnut kuulla kyseisen sloganin muutamaan kertaan.. Mutta tässä vielä kuvin ja sanoin, miten mä "feel sLOVEnia" tällä hetkellä.

Lihapullat olivat kyllä niin hyviä, että niitä kannattaa hehkuttaa vielä uudestaan. Toin myös pari pussia lihapullia kotiin, ja illalla herkuteltiin kaveriporukalla. Tällä ja viime viikolla olen saanut maistella myös virolaista, tsekkiläistä ja slovakialaista ruokaa. Ainiin ja tein minä pinaattikeittoakin yhtenä päivänä. Ja itsenäisyyspäivänä järjestimme suomalaisten kanssa oikein kunnon juhlat makaronilaatikoineen, glögeineen ja pipareineennoin 30 vieraalle. Ennen juhlia tuskailin, kuinka huono olen kynsilakkojen kanssa, ja kaveripoikani lupautui lakkaamaan suomikynnet. Eikö tulleetkin hienot! Myös huoneemme koki jonkinlaisen muodonmuutoksen, kun huonekalut vaihdettiin viikko sitten. Remontti aiheutti myös pikkuisen harmia, sillä jouduimme olemaan pari päivää evakossa, ja mokomat työmiehet söivät ruokaa jääkaapeista ja varastivat moppeja ym. irtotavaraa. Ihmeellistä. Joka tapauksessa lopputulos on aikas hieno.

Ljubljanan joulunaika alkoi 3.12. jouluvalojen sytyttämisellä. Suomalaiseen makuun valot ovat vähän yliampuvat, mutta voisivat ne olla pahemmatkin. Linnavuoren valaiseminen on kuitenkin tosi onnistunut, valot ovat kuin tähtitaivas. Iltasella valoja voi ihailla esimerkiksi Neboticnik-"pilvenpiirtäjästä", missä join tsekkiläisen kaverini kanssa kaakaota 100 päivän "anniversaryn" kunniaksi.  Kävin myös noin 15 vuoden tauon jälkeen baletissa katsomassa Prinsessa Ruususen. Tykkäsin niin kovin, että aion mennä perjantaina katsomaan myös Pähkinänsärkijän.

Ja koulua alkaa olla enemmän ja enemmän. Yleensä mulla on koulua aamupäivällä ja sitten taas neljästä kahdeksaan illalla. Onneksi opiskelijaruokasysteemi ja ravintolalounaat tarjoavat kivan hengähdystauon kesken päivän. Ja kahvia voi yhä joulukuussa juoda ulkona auringonpaisteessa. Opiskelen täällä kahdessa tiedekunnassa. Vasemman puoleinen kuva on organisoidusta, modernista yhteiskuntatieteellisestä ja oikeanpuoleinen kuva omasta kasvatustieteellisestä, joka onkin sitten ihan jotain muuta.

Ja viime viikonlopun vietinkin ihan täällä lähiseudulla. Vaikka vaihtokohdetta valittaessa pohdinkin vain mahdollisuuksia matkustaa Slovenian ulkopuolella, nautin ehkä Sloveniassa kiertelystä kaikkein eniten. Haluan kotiin tullessa sanoa, että olen nähnyt vaihtomaani.

Kodista puheenollen.. Olen tulossa Suomeen jouluksi. Viikon päästä aloitan kotimatkan Wienin ja Budapestin kautta. Suomessa oon pari viikkoa, minkä jälkeen palaan vielä viimeistelemään opiskeluni täällä. Helmikuun puolessa välissä pitää sitten kotiutua Suomeen ja rutistaa gradu kokoon. Nyt välillä tunnen jo pientä haikeutta siitä, että vaihtoaikani on loppusuoralla. Ei kuitenkaan kannata jäädä murehtimaan, vaan ottaa kaikki irti näistä noin 40 päivästä. 

Jouluisia

Ljubljanassa joulunaika alkaa huomenna, kun jouluvalot sytetetään vihdoin kaupunkiin. Mä pääsin joulutunnelmiin kuitenkin jo menneenä viikonloppuna kun suuntasin Itävaltaan. Lauantaina käväisin suomalaisporukalla Ikeassa Klagenfurtissa. Mielestäni lihapullat ja 20 Lagraa kavereille ovat ihan hyvä syy ajaa naapurimaahan, mutta jostain syystä sain vain suomalaiset vakuutettua. Ikea-reissun jälkeen käväisimme  kuitenkin myös Klagenfurtin keskustassa ja joulutorilla. Klagenfurt on ihan söpö, pieni kaupunki, mutta kyllä Ljubljana on vaan suloisempi. Joulutori oli aika pieni.

Sunnuntaina pääsinkin sitten kunnon joulutoritunnelmaan, kun lähdin 13 läheisen ystäväni kanssa Salzburgiin. Matkan maisemat olivat kuin sadusta: Lumisia metsiä, Alpit ja sininen taivas. Salzburgkin oli aika satumainen. Varmasti yksi kauneimmista kaupungeista, joissa olen käynyt. Joulunaikaan Salzburg on erityisen lumoava ja elämäni ensimmäinen kunnon joulutori oli ihana elämys. Ja mainitsinko, että seurani oli aivan paras. Voisi kuvitella, että kiertely 14 ihmisen voimin olisi hankalaa, mutta kun kaikki tuntevat toisensa hyvin, on isolla porukalla vain hauskempaa. Marttakin rakasti joulufiilistä ja suosittelee jouluista Salzburgia aivan kaikille.