Viimeisiä viikkoja

Viimeiset viikot Ljubljanassa olivat niin intensiiviset, ettei blogille jäänyt aikaa. Halusimme viettää kaiken jäljellä olevan ajan yhdessä ystävien kanssa. Viimeiset kerrat Neboticnik-pilvenpiirtäjässä kahvittelemassa, viimeiset Studenski boni-opiskelijalounaat suosikkiravintoloissa, viimeiset autoreissut Alpeille ja merenrantaan, viimeiset bileet ja illanvietot tämän vaihdon aikana. Muutin virallisesti asuntolasta perjantaina, mutta sain nukkua sängyssäni makuupussissa sunnuntaihin asti.

Sunnuntaina lähdin kimppakyydillä (prevoz) Bratislavaan. Olin yötä ystäväni luona ja olen yhä ällistynyt siitä vieraanvaraisuudesta, jota hänen perheensä tarjosi. Maanantaina kiertelimme Bratislavaa. Kaupunki on todella viehättävä. Vanhakaupunki on suloinen, linna kaunis ja Ufo-torni tarjoaa upeat iltanäkymät kaupunkiin ja Danube-joelle. Martta ja Mia siis suosittelevat Bratislavaa matkakohteeksi. Kaupunki on vain tunnin matkan päässä Wienistä, joten nämä kaupungit on helppo nähdä samalla matkalla. Illalla tapasimme kuusi ystäväämme, jotka olivat matkalla kotiin Bratislavan kautta. Järjestimme siis ensimmäisen reunionimme vain päivän päästä lähdöstämme Ljubljanasta. Minulle tämä oli hyvä merkki siitä, että tulemme varmasti pitämään yhtä jatkossa. 

Bratislavasta jatkoin tiistaiaamuna junalla Budapestiin, mistä lensin Ryanairin siivin kotiin. Perhe oli mua lentokentällä vastassa, ja kotona mua odotti lisää yllätyksiä. Vaikka ikävä Ljubljanan perhettäni on kova, on mukava olla kotona perheen kanssa ja maltan tuskin odottaa, koska näen kaikkia teitä suomiystäviäni!

PS Tämä ei ole vielä viimeinen blogikirjoitus vaihtoasioista. Vielä aion kirjoittaa jonkinlaisen yhteenvedon näistä viidestä ja puolesta kuukaudesta, opiskelu-, asumis- ja reissuasioista. 

Talvella

Viimeiset pari viikkoa ovat menneet ihan täällä Ljubljanassa. Viime viikolla oli vielä viimeiset tentit, esseet ja esitykset. Torstaina alkoi mulla loma, mutta joillain kavereilla on vielä tenttejä jäljellä. Torstaina tänne tuli myös talvi. Ensin satoi parikymmentä senttiä lunta (teimme kolmemetrisen lumiukon) ja sen jälkeen pari päivää jäistä sadetta. Jääsateen takia emme pystyneet matkustamaan minnekään viime viikonloppuna. Sen sijaan kävimme nykytaiteen museossa. Olen myös käynyt kuvailemassa, sillä tällä hetkellä puut, polkupyörät ja aidat ovat täynnä jääpuikkoja. En ole ikinä nähnyt tällaista sääilmiötä.

Nyt on enää kaksi viikkoa jäljellä Sloveniassa. Porukka alkaa vaihtua kun viime lukukauden vaihtarit lähtävät kotimaihinsa ja osa kevätlukukauden vaihtereista saapuu. Melkein joka päivä joku kavereistani on viimeistä päivää täällä. Onneksi tiiviin ystäväporukkani kanssa olemme lähes kaikki matkaamassa kotiin samaan aikaan. Olen niin kiitollinen ystävistäni täällä, ja aion nauttia täysillä jokaisesta hetkestä rakkaassa Ljubljanassa. Ja ystäväni Suomessa: 18. päivän jälkeen haluan nähdä teidät kaikki!