Toivon, että ette ole vielä kyllästyneet alppikuviin. Mä en ole saanut vielä vuorista tarpeekseni, joten lähdin eilen puolalaisten ja slovakialaisten ystävieni kanssa valloittamaan Mala Mojstrovka nimistä huippua Juliaanisilla Alpeilla. 2332 metriin kurottuva huippu ei ole Slovenian korkeimpia, mutta soveltuu hyvin päiväretkikohteeksi myös kokemattomammille kiipeilijöille.
Eilen olosuhteet olivat kuitenkin yllättävän haasteelliset, sillä rinteet olivat lumen peitossa lähes lähtöpisteestämme 1600 metristä lähtien. Noustessa vaikein oli lopun jyrkkä osuus, sillä lumen pinta oli aivan jäässä. Takaisin tullessa taas oli varottava alempien rinteiden liukasta sohjolunta ja vieriviä pikkukiviä. Olimme tilanneet kirkkaan päivän, ja aamulla lähtiessämme toiveemme näyttikin toteutuneen. Huippu oli kuitenkin pilvessä, joten näkymät eivät olleet kaikkein parhaat. Neljän tunnin vaellus oli silti huikean jännittävä kokemus. En ole koskaan ennen kiivennyt näin ylös tai vaeltanut Alpeilla. Tämä taisi olla myös viimeinen mahdollisuus vaeltaa vuorilla minun vaihtoaikanani. Marttakin oli mukana, ja suosittelee suuntaamaan vuorille, jos vain säät ovat suotuisat.
Eilen olosuhteet olivat kuitenkin yllättävän haasteelliset, sillä rinteet olivat lumen peitossa lähes lähtöpisteestämme 1600 metristä lähtien. Noustessa vaikein oli lopun jyrkkä osuus, sillä lumen pinta oli aivan jäässä. Takaisin tullessa taas oli varottava alempien rinteiden liukasta sohjolunta ja vieriviä pikkukiviä. Olimme tilanneet kirkkaan päivän, ja aamulla lähtiessämme toiveemme näyttikin toteutuneen. Huippu oli kuitenkin pilvessä, joten näkymät eivät olleet kaikkein parhaat. Neljän tunnin vaellus oli silti huikean jännittävä kokemus. En ole koskaan ennen kiivennyt näin ylös tai vaeltanut Alpeilla. Tämä taisi olla myös viimeinen mahdollisuus vaeltaa vuorilla minun vaihtoaikanani. Marttakin oli mukana, ja suosittelee suuntaamaan vuorille, jos vain säät ovat suotuisat.
Olimme matkalla vuokra-autolla (30 €/päivä!), joten takaisin tullessamme poikkesimme vielä yhdellä maailman korkeimmista mäkihyppymäistä sekä vanhassa Skofja Lokan pikkukaupungissa lähellä Ljubljanaa. Päivän kruunasi evästauko upealla vuoristojärvellä.
Lauantaina olin myös reissussa. Kävin suomalaistytön, hänen hollantilaisen ystävänsä ja turkkilaisen ystäväni kanssa tsekkaamassa Skocjanin luolat. Slovenian pitkät luolastot ovat maailmankuuluja ja Unescon maailmanperintökohde Skocjan yksi hienoimmista. Luola on kuusi kilometriä pitkä ja pitää sisällään muun muassa upeita tippukiviä ja maanalaisen vuolaan joen 150 metriä korkeassa luolassa. Ainoa (mutta merkittävä) miinuspuoli paikassa oli, ettei siellä saanut valokuvata. Skocjanin nettisivuilla on jotain kuvia, mutta ne eivät oikein tee oikeutta paikalle.
Tällä viikolla saankin esitellä Ljubljanaa ja Sloveniaa perheelleni. Päiväkohtaiset suunnitelmat on laadittu ja sää näyttää oikein kivalta, joten dobrodošli vaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti