Bosnia-rakkauksia

Ihan alkuun mun pitää pahoitella, että tästä lähtien meidän on tyytyminen kännykkäkamerakuviin. Kamerani (+ rahat ja vanha kännykkäni) nimittäin lähtivät hostellihuoneestamme rosmon matkaan meidän nukkuessamme. Tätä vastoinkäymistä lukuun ottamatta Bosnian roadtripimme oli loistava.

Matkamme kohti Bosniaa alkoi neljältä keskiviikkoaamuna. Ensimmäisen pysähdyksen teimme mun toiveesta Banja Lukassa. Oli kivaa nähdä tuttu paikka johonkin muuhun vuodenaikaan kuin talvella Banja Lukassa söimme matkan ensimmäisen burek-aamiaisen. Aamiaisseuraamme liittyi myös kaupungissa asuva ystäväpariskunta. Banja Lukasta jatkoimme kohti Sarajevoa Jajcen ja Travnikin kautta. Jajcen päänähtävyys on kaupungin keskellä sijaitseva vesiputous. Travnik taas on hyvin idyllinen pikkukaupunki. Suosittelen vierailemaan näissä paikoissa matkan varrella.

Sarajevossa olimme puolitoista päivää. Tämä oli minulle toinen kerta Bosnian pääkaupungissa. Pidän kaupungin tunnelmasta. Se ei ole liian iso eikä pieni ja se on todella mielenkiintoinen sekoitus itää ja länttä. Sodan jäljet ovat selvästi nähtävissä vaikka paljon on myös rakennettu uudelleen. Kiertelimme uutta ja vanhaa kaupunkia ja kävelimme pitkin pääkatua, jota ympäröivät vuoret olivat sodan aikana täynnä tarkka-ampujia. Illalla osallistuimme ilmaiseen halloween-kietokävelyyn. Vierailimme myös tunnelimuseossa, jossa pystyi kävelemään pienen matkan tunnelissa, joka Sarajevon piirityksen aikana oli ainoa yhteys kaupunkiin.

Sarajevosta jatkoimme kohti Mostaria. Ajaminen Bosniassa oli yksi matkamme kohokohdista. Maisemat Sarajevon ja Mostarin välillä ovat huiman hienoja. Mostarin vanhakaupunki oli pieni, mutta tosi kaunis. Marraskuun alku taitaa myös olla hyvä aika matkustaa, sillä turisteja oli todella vähän. Mostarin ympäristössä on monia kiinnostavia kohteita, joista näimme Blagaj'n kaupungissa, Kravican vesiputouksilla, tuhat vuotta vanhalla hautausmaalla. Tietysti joka roadtripiin kuuluu myös yksi pakollinen kunnon eksyminen, jonka me toteutimme yrittäessämme etsiä Bosnian Stonehengea eräältä vuorelta.

Sunnuntaina olikin aika lähteä kohti Sloveniaa. Teimme kuitenkin pari pysähdystä matkallamme. Bosnian puolella kävimme Pociteljin kylässä, joka on Unescon maailmanperintökohde. Pocitelj oli Travnikin ohella suosikkikohteeni. Seuraavaksi pysähdyimme Splitissä Kroatian rannikolla. Vanha kaupunki oli juuri niin nätti kuin olin odottanutkin. Splitistä ajoimmekin sitten viisi tuntia sateiseen Ljubljanaan.

Lisää kuvia on tulossa kunhan ehdin kysellä kavereilta heidän kuviaan. Aloitin kännykällä kuvaamisen vasta kameran hävittyä, joten siitä syystä alkureissusta ei ole vielä kuvia.

Ja entäpä Martta? Martta oli ensimmäisen kerran Bosniassa, mutta minun ja jokaisen matkakumppanini tavoin hänkin rakastui Bosniaan, sen maisemiin, kiinnostaviin kaupunkeihin ja herkulliseen ruokaan (burek, cevapi, pljeskavica, bosnialainen kahvi, granaattiomenat suoraan puusta..).